"Liian yksinäistä taistelua" : työpaikan sisäilmasta sairastuminen sosiaalialan työntekijöiden kertomana

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee työpaikan sisäilmasta sairastuneiden sosiaalialan työntekijöiden kokemuksia heidän kertomanaan. Ensimmäinen tutkimuskysymys on mitä työntekijät kertovat työpaikan sisäilmasta sairastumisestaan. Toinen tutkimuskysymys liittyy kohtuuttomuuden rakentumiseen kertomuksissa. Kolmas tutkimuskysymys etsii vastausta siihen millaisia tarinatyyppejä kertomuksista voidaan löytää. Tutkimuksen keskeisinä teoreettisina käsitteinä ovat hyvinvointi, osallisuus, tieto ja valta sekä kohtuuttomuuden ja oikeudenmukaisuuden tematiikka lainsäädännön antama hyvinvointilupaus mukaan lukien. Metodologisesti olen sitoutunut Habermasin kriittis-emansipatoriseen intressiteoriaan sekä feministiseen standpoint-teoriaperinteeseen. Tutkimusaineisto muodostuu kahdeksasta työpaikan sisäilmasta sairastuneen sosiaalialalla työskentelevän naisen kertomuksesta. Tarkastelen aineistoa kokonaisvaltaista narratiivista tutkimusotetta soveltaen. Analyysimenetelmänä käytän myös aineistolähtöistä analyysia. Kertomusten toimijoiden ja heidän välistensä suhteiden merkitysten selvittämiseen sovellan A. J. Greimasin aktanttimallia. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina esitän, että työpaikan sisäilmasta sairastumisella on kauaskantoiset vaikutukset työntekijöiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kaikki kertojat sairastuivat oireiltuaan ensin pitkään. Kertomusten pohjalta rakentuu kolme päätarinatyyppiä: selviytymistarinat, kärsimystarinat ja etsinnän tarinat. Selviytymisen kannalta merkittävänä näyttäytyy sairastuneiden oman suhtautumisen ohella sekä työyhteisön — erityisesti esimiehen — että vertaisten ja läheisten tuki. Enemmistö pystyy jatkamaan työelämässä päästyään puhtaampiin tiloihin, joihin pääsy ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Parhaiten sairauteensa sopeutuneet naiset eivät jatkaneet entisellä työpaikallaan. Työpaikoilla vallitsee sisäilmaongelmien suhteen salailun ja vaikenemisen kulttuuri. Kokonaisvastuu tilanteesta ei kuulu kenellekään eikä työturvallisuuslainsäädäntöä noudateta. Suurin osa jäi täysin ilman apua tai sai sitä liian myöhään. Naisten oireita oli vähätelty, mitätöity ja osa joutui jopa kiusatuksi työyhteisössään. Johdolle ja työyhteisölle tulisikin tarjota tietoa työturvallisuuslainsäädännöstä, sisäilmaongelmiin tarttumisesta ja asianmukaisesta suhtautumisesta oireistaan kertoviin työntekijöihin. ABSTRACT ”Too lonely fight” Indoor air illness in the workplace narrated by social sector employees This Master’s Thesis examines indoor air illness experiences in the workplace narrated by social sector employees. The first primary question in the study is what employees tell about falling ill from indoor air in the workplace. Another question is related to construction of unfair and unbearable situations in employees’ stories. The third question focuses on different story types found in illness stories. Well-being, inclusion, knowledge and power, unfairness and justice together with legislative welfare promises form the theoretical context of the study. Methodologically the study is based on Habermas’ critical and emancipatory knowledge interest theory and on the feminist standpoint theory. The research data consists of eight individual indoor air illness stories narrated by women working in the social sector. The study utilizes both comprehensive narrative analysis and content analysis. The actantial model of A.J. Greimas is applied for exploring the meanings hidden in relations between story actants. The main results of the study are that the indoor air problems in the workplace have long-term and comprehensive effects on physical, mental and social well-being of employees. All the narrators fell ill after having suffered from prolonged indoor air symptoms.The analysis revealed three story types: coping story, suffering story and quest story. Employee’s own adjustment to situation and support received from work community – especially from supervisor – peers, family members and friends help to cope better with illness. Most employees were able to continue in working life in clean working spaces. Best coped employees had changed the employer. In workplaces indoor air problems are not discussed openly. No one takes responsibility for the overall situation and occupational health and safety legislation is often violated. Most employees did not get help at all or got it too late. Their symptoms were depreciated, nullified and some of them got even bullied in the workplace. Management and work communities need more information about indoor air problems, occupational health and safety legislation and importance of respectful treatment of colleagues